Tarina ja ihmiset talon takana.

Lähes satavuotias hirsirakenteinen torppa oli palvellut kunnanvirastona ja kylän keskeisenä maamerkkinä rakentamisestaan asti. Nyt lähes 900 m2 tiloihin puolen hehtaarin tontille etsittiin uutta elämää.

Koronasulun vuoksi tapahtumat oli laitettu jäihin ja Ristimäen manageroima Hassisen Kone -kiertue myös sekä hiljattain avattu Konepaja-sali Helsingin Vallilassa.

Ristimäen puoliso, kulttuurituottaja-viestijä Netta Norro oli pari vuotta aiemmin palannut kotimaahan vuosien ulkomailla asumisen jälkeen, ja toivoi löytävänsä “yhteisöllistä kesämökkiä, jossa ei tarvitsisi tönöttää yksin metsän keskellä.” Matkalla kotiin Helsinkiin Ristimäki soitti puolisolleen, että “nyt sellainen kesämökki on ehkä löytynyt, mutta se on hieman isompi”.

Pariskunta tuli tutkimaan paikat yhdessä, ja visioi kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen alkuperäisiin tiloihin kahvila-gallerian, siipirakennukseen luovan työn tiloja, ja yläkerran toimistotilojen tilalle taiteilijaresidenssihuoneita, joissa voisi itsekin majoittua “mökillä” käydessään. Isolle, suojaiselle pihalle Ristimäki ajatteli “trubaduurikeikkoja”.

Yksin ei kuitenkaan kiinteistöä haluttu ostaa, vaikka kunta oli tehnyt hyvän kuntokartoituksen ja rakennukset olivat olleet jatkuvassa käytössä ja hyvällä hoidolla. Mukaan saatiin talousasiantuntija, innokas kitaramusiikin harrastaja Juha Tolonen. Lisäksi haettiin ja saatiin maaseudun kehittämisrahaa Leader Seprasta ja kunta auttoi sekä hyvällä palvelulla että pitkäaikaisella lainalla talon muokkauksia varten.

Hankinta onnistui ja kolmikko lähti kehittämään talon toimintoja. Talon vanhaa puolta muokattiin kahvilakäyttöön ja yläkerran tiloja majoitusta varten.

Luovan siiven ensimmäinen vuokralainen oli laulaja-laulunopettaja Emilia Vesalainen-Pellas, joka olikin jo aiemmin heittänyt idean kunnanvirastosta kulttuurikäyttöön. Kahvilaan saatiin kumppaniksi Kyläkahvila Onni kirkonkylältä.

Tapahtumien osalta koronasulku kuritti Uuttamaata, mutta Kymenlaaksossa sai tehdä tapahtumia 50 % yleisökapasiteetilla ja kahden metrin turvavälein. Esiintyjät vaihtuivat pian isompiin ja ensimmäisen kesän pihakeikoilla nähtiin mm Erja Lyytinen, Maustetytöt, Pepe Willberg ja Pyhimys. Ensimmäisenä toimintavuonnaan Kulttuuritalo oli ehdokkaana mm Musiikki & Mediassa vuoden ulkoilmavenueksi.

Seuraavina kesinä pihakeikat kasvoivat ja yleisöä saapui paikalle runsaasti enemmän ja laajemmalta alueelta. Vuonna 2023 Kulttuuritalo sai Pyhtään kunnan kulttuuripalkinnon, ja Leader Sepra palkitsi talon onnistuneimpana kehittämishankkeena.

Samana vuonna tehtiin suunnattu osakeanti ja mukaan saatiin pienosakkaita. Mukaantulon turvin taloon pystyttiin muokkaamaan uusi baari ja valmistuskeittiö, esteettömät pesutilat sekä pihasauna. Uusi kahvila avattiin kesäkuun alussa 2024. Muokkauksien myötä tuli myös mahdolliseksi pitää kahvila avoinna ympäri vuoden, ja ravintolapäälliköksi saatiin monipuolinen osaaja Maj-Len Drockila. Café Kuppiksen tarina oli alkanut.

Kesäksi 2024 keikkapihaa uudistettiin toimivammaksi niin asiakkaille kuin osaavalle baarihenkilöstöllekin. Keskeisenä pihan maamerkkinä alkoi toimia uusi pääbaari eli “Pyhtään lasipalatsi”. Kesällä 2024 keikoilla kävi jo 10 000 iloista kävijää.

Vuonna 2025 meidät on ehditty palkita Matka-messuilla Vuoden matkailukohteeksi. Lisäksi saimme Kymenlaakson kulttuurigaalassa Vuoden kulttuurivaikuttaja -palkinnon.